Olipa kerran yö.... yö tuli joka kerta uudelleen ja uudelleen.... jotkut pitivät kovasti yöstä ja jotkut eivät taas yhtään....
Yössä on hienoa se tunne että sä olet yksin, sä olet yksin ajatustesi kanssa.... sä et mieti sitä toista joka tuhisee siinä sängyssä vaan sä mietit sitä mitä sun päässä liikkuu...
Mä olen monesti miettinyt että onko meidän ajatukset oikeita yöllä vai päivällä? On paljon asioita mitä sä ajattelet erinlailla yöllä kun päivällä... Esimerkiks jos allekirjottanut inhoaisi omaa duuniaan öisin paljon enemmän kun päivisin.. Johtuuko se sit estojen häviämisestä jolloin ne oikeet tunteet tulee esille..... MUTTA sit taas ajatteleeko järki sit taas päivisin enemmän. Koska päivisin mun duunipaikka on ihan semigreat ja kannattaa sitä tehdä ennemmin kun olla työtön!
Eli mitkä ajatukset ne on oikeita loppujenlopuks? Pitäiskö aina kuunnella sitä yöajatusta ja irtisanoa itsensä duunista vai pitäiskö vaan tyytyä siihen enkeliin olkapäillä ja tyytyä tasaiseen menoon koska se on turvallista!
Puhutaan estoista...
Aina kun puhutaan estojen häviämisestä niin se liitetään jotenkin itsehillinnän rappeutumiseen ja muutenkin itsensä myymiseen ajatusten tasolla...... Mutta ei.. estojen häviämisessähän oikeesti on kyse siitä että lopetetaan se helkkarin itsensä huijaaminen ja kerrotaan miten asiat on..!! Sama liittyy myös itsetuntoon.... Öisin on paljon itsevarmempi olo kun päivisin!! Eli oikeestaan ihminen elää oikeesti vasta öisin.... Päivisin se ajattelee liikaa ja sitä kautta peittää omia tunteitaan!
Eli tarinan opetus on se että ei pidä unohtaa öisiä ajatuksia koskaan, koska niissä on se totuuden siemen..... Sieltä samasta päästähän ne on tullut kun ne päiväsetkin "turvalliset" ajatukset!
perjantai 29. tammikuuta 2010
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
Kuvaaminen
No okei.... jos sit kertoisin jotain siitä mitä oikeasti tiedän, noi kaksi aikasempaa kirjoitusta nyt ovat tollasta ajatusten kulkua ja "maailman-parantamista" Mutta kirjotan hetki tärkeimmästä asiasta itselleni eli kuvaamisesta ja kuvan tekemisestä!
Kuvaaminenhan on alunperinlähtenyt ideasta jossa halutaan ikuistaa joku tunne/tila/paikka/elämänhetki yms. Ihan lähivuosikymmeninä mukaan on tullut myös mainoskuvaamiset, valvontakamerakuvaaminen(ylinopeuskamerat) ja tavalliselle käyttäjälle tutuksi tulleet kännykkäkamerat ymsyms..
Mutta suurin asia mikä on vuosikymmenien aika muuttunut on kuvaamisen arkisuus... Kaikki voivat nykysin olla "kuvaajia", kameroiden hinta on digiaikana tippunut huomattavasti ja kaikki laitteet ovat kaikkien ulottuvilla. Ja se onkin osaaltaan syönyt ammattikuvaajien leipää.. ei siksi että nykyisin ihmiset voisivat itse ottaa omat studiokuvat kotonaan tai muuta vaan se että kuva itsessään on muuttunut tylsäksi... Ihmiset näkee nykyajan joka tuutista helvetin hienoja kuvia ja ei tartte kun mennä deviantarttiin niin siellä sä näet koko maailman ottamia hienoja kuvia! ja täten ammattikuvaajilta vaaditaan hetkihetkeltä enemmän skilssiä ja tietotaitoa kuvaamiseen! Ei enään riitä pelkkä hieno kuva vaan sen ympärille pitää rakentaa tarina ja kuvaajan pitää olla valmis kertomaan monen tunnin stoori kuvistaan... Tämä kaikki on tietenkin kärjistettyä mutta saatte ainakin pointin selville!
Tässä kaikessa menee koulukuntaraja..... Valitettavasti vaan tuo koulukunta joka uskoo valokuvaamiseen vielä puhtain elein on vähenemässä kun huomataan kuinka vaivatonta on korjata tietokoneella hiukan pieleen mennyt valkotasapaino tai muuta, mutta kyllä niitä patriootteja vielä löytyy jotka kuvaa sen 20rullaa ja kehityksen jälkeen huomaavat että joka kuvassa on pieni roska... ja sen jälkeen heittävät kaikki rullat pois! Siinä on tiettyä ihailtavaa sinnikkyyttä ja sillä tavalla kuvaamisesta ainakin saa kaiken irti kun siihen on pakko paneutua ja voi sitä voittamisen riemua kun onnistuu ottamaan erittäin hyvän kuvan ilman mitään muokkaamista! Iso käsi niille jotka jaksaa jatkaa perinteitä.
Mutta seuraavaks mennään siihen toiseen koulukuntaan ---->
Toinen koulukunta on uusi ja nykyaikainen ja kertoo myös paljon muutenkin nykyihmisistä, halutaan kaikki ja mielellään mahdollisimman nopeesti, enään ei jakseta odottaa kuvan valmistumista vaan jos digikameran prosessori ei pysty tekee kuvaa 0,2 sekunnissa niin tulee itku! Ja toinen suuri asia on että kuvaaminen ei lopu siihen kun kameran suljin sanoo Riks ja Raks vaan sitten tulee mukaan uusi ulottuvuus eli kuvan valmiiksitekeminen eli muokkaaminen (tässä kohdassa on hyvä muistuttaa että kannatan suuresti myös muokkaamattomia kuvia ja ns oldskool tyyliä)
Se että esim mainosmaailmassa kuvilla haluaa menestyä ja haluu niistä elantonsa niin pitää osata käyttää ohjelmistoja, voin sanoa että 99,9prosenttia joka ikisestä kuvasta mitä me ikinä nähdään on jollain tavoin muokattuja, enkä nyt tarkoita pelkästään malleja kuvissa ja niiden finnienpoistoja... vaan ihan kaikkea kuvaamista missä tarkoitus on tuottaa silmille mielihyvää (eli saada tuote myydyksi tai muuta) ovat jollaintavalla retuseerattuja!
Ainakin muotimaailmassa tuo tilanne on mennyt ihan överiksi, kaikki mallit viipyy kauemmin sen muokkaajannörtin näytöllä kun siellä kuvaajan salamanvaloissa!
Ranska tuo meidän ihana muodin mekkahan on nyt ekana maailmassa ruvennut kyseenalaistamaan ja tekemään asialle jotain:
"Ranskassa 60 kansanedustajaa on tehnyt aloitteen, jonka mukaan mainosvalokuviin olisi lisättävä maininta, mikäli kuvassa olevien henkilöiden ulkonäköä on paranneltu keinotekoisesti. Valokuvamalleja ei saisi hoikentaa eikä sääriä kaunistella."
Tosin toihan on ihan helvetin vaikeeta toteuttaa mutta ajatuksena erittäin hyvä! Mutta valokuvien muokkaaminen tulee kyllä jäämään vaikka sitä kiellettäis miten.
Itse toimin myymälävastaavana yhdessä monista valokuvia tekevästä liikkeestä ja siinä ammatissa näkee kyllä jos jonkinlaista kameralla säheltäjää ja "ammattilaista".
Voin joskus kertoa lisää fotomyyjän arjesta mutta muistakaa arvon kuvaajat että koskaan ette ole valmiita vaan aina pääsee eteenpäin!
Kuvaaminenhan on alunperinlähtenyt ideasta jossa halutaan ikuistaa joku tunne/tila/paikka/elämänhetki yms. Ihan lähivuosikymmeninä mukaan on tullut myös mainoskuvaamiset, valvontakamerakuvaaminen(ylinopeuskamerat) ja tavalliselle käyttäjälle tutuksi tulleet kännykkäkamerat ymsyms..
Mutta suurin asia mikä on vuosikymmenien aika muuttunut on kuvaamisen arkisuus... Kaikki voivat nykysin olla "kuvaajia", kameroiden hinta on digiaikana tippunut huomattavasti ja kaikki laitteet ovat kaikkien ulottuvilla. Ja se onkin osaaltaan syönyt ammattikuvaajien leipää.. ei siksi että nykyisin ihmiset voisivat itse ottaa omat studiokuvat kotonaan tai muuta vaan se että kuva itsessään on muuttunut tylsäksi... Ihmiset näkee nykyajan joka tuutista helvetin hienoja kuvia ja ei tartte kun mennä deviantarttiin niin siellä sä näet koko maailman ottamia hienoja kuvia! ja täten ammattikuvaajilta vaaditaan hetkihetkeltä enemmän skilssiä ja tietotaitoa kuvaamiseen! Ei enään riitä pelkkä hieno kuva vaan sen ympärille pitää rakentaa tarina ja kuvaajan pitää olla valmis kertomaan monen tunnin stoori kuvistaan... Tämä kaikki on tietenkin kärjistettyä mutta saatte ainakin pointin selville!
Tässä kaikessa menee koulukuntaraja..... Valitettavasti vaan tuo koulukunta joka uskoo valokuvaamiseen vielä puhtain elein on vähenemässä kun huomataan kuinka vaivatonta on korjata tietokoneella hiukan pieleen mennyt valkotasapaino tai muuta, mutta kyllä niitä patriootteja vielä löytyy jotka kuvaa sen 20rullaa ja kehityksen jälkeen huomaavat että joka kuvassa on pieni roska... ja sen jälkeen heittävät kaikki rullat pois! Siinä on tiettyä ihailtavaa sinnikkyyttä ja sillä tavalla kuvaamisesta ainakin saa kaiken irti kun siihen on pakko paneutua ja voi sitä voittamisen riemua kun onnistuu ottamaan erittäin hyvän kuvan ilman mitään muokkaamista! Iso käsi niille jotka jaksaa jatkaa perinteitä.
Mutta seuraavaks mennään siihen toiseen koulukuntaan ---->
Toinen koulukunta on uusi ja nykyaikainen ja kertoo myös paljon muutenkin nykyihmisistä, halutaan kaikki ja mielellään mahdollisimman nopeesti, enään ei jakseta odottaa kuvan valmistumista vaan jos digikameran prosessori ei pysty tekee kuvaa 0,2 sekunnissa niin tulee itku! Ja toinen suuri asia on että kuvaaminen ei lopu siihen kun kameran suljin sanoo Riks ja Raks vaan sitten tulee mukaan uusi ulottuvuus eli kuvan valmiiksitekeminen eli muokkaaminen (tässä kohdassa on hyvä muistuttaa että kannatan suuresti myös muokkaamattomia kuvia ja ns oldskool tyyliä)
Se että esim mainosmaailmassa kuvilla haluaa menestyä ja haluu niistä elantonsa niin pitää osata käyttää ohjelmistoja, voin sanoa että 99,9prosenttia joka ikisestä kuvasta mitä me ikinä nähdään on jollain tavoin muokattuja, enkä nyt tarkoita pelkästään malleja kuvissa ja niiden finnienpoistoja... vaan ihan kaikkea kuvaamista missä tarkoitus on tuottaa silmille mielihyvää (eli saada tuote myydyksi tai muuta) ovat jollaintavalla retuseerattuja!
Ainakin muotimaailmassa tuo tilanne on mennyt ihan överiksi, kaikki mallit viipyy kauemmin sen muokkaajannörtin näytöllä kun siellä kuvaajan salamanvaloissa!
Ranska tuo meidän ihana muodin mekkahan on nyt ekana maailmassa ruvennut kyseenalaistamaan ja tekemään asialle jotain:
"Ranskassa 60 kansanedustajaa on tehnyt aloitteen, jonka mukaan mainosvalokuviin olisi lisättävä maininta, mikäli kuvassa olevien henkilöiden ulkonäköä on paranneltu keinotekoisesti. Valokuvamalleja ei saisi hoikentaa eikä sääriä kaunistella."
Tosin toihan on ihan helvetin vaikeeta toteuttaa mutta ajatuksena erittäin hyvä! Mutta valokuvien muokkaaminen tulee kyllä jäämään vaikka sitä kiellettäis miten.
Itse toimin myymälävastaavana yhdessä monista valokuvia tekevästä liikkeestä ja siinä ammatissa näkee kyllä jos jonkinlaista kameralla säheltäjää ja "ammattilaista".
Voin joskus kertoa lisää fotomyyjän arjesta mutta muistakaa arvon kuvaajat että koskaan ette ole valmiita vaan aina pääsee eteenpäin!
Kokemukset
Mun mielestä elämän tärkeinpiä tavotteita on onnellisuus ja kokemukset, ne on kaksi aika hyvin käsikädessä menevää asiaa, ja näistä kahdesta käsittelen kokemuksia seuraavaks.
Kokemuksille voi nauraa.. kokemuksille voi itkeä... kokemuksista otetaan kuvia ja kokemuksien takia keräännytään muistelemaan... kokemusten kanssa tärkein asia muistaa on se että muistaa ne kokemukset.... ja siitä se kokemus syntyy... Ei se ole kokemus jos vetää pään täyteen ja heiluu baarin tanssilattialla kaataen ihmisten juomalaseja, Ellei seuraavana aamuna itse muista sitä! Kokemukset muistetaan.
Mun mielestä kokemukset on elämän suola.... sä voit vaikka sata vuotta opiskella ja tienata sikana rahaa, sä vaan raadat ja raadat että sä pääset siihen yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn asemaan, ja samalla sä olet unohtanut elää, kerätä kokemuksia, no jooh hyvä lukija älä nyt hermostu.. kyllähän opiskelukin voi olla kokemus ja blablablaa! Mutta sitten sä pääset siihen hyväpalkkaseen duuniin jota sä tajuut tekeväs koska oot fiksu,kymmenen vuoden päästä istut kotona kuuntelemassa Mamban Valokuvabiisiä ja mietit että missä ihmeessä sun kokemukset on kymmeneltä vuodelta!
Kaverit ja ystävät kulkevat myös kokemusten kanssa käsikynkkää, on hieno muistella frendien kans kokemuksia, vaihtaa kokemuksia, siinä tulee kokemuksillekkin uusia ulottuvuuksia kun kuulee samoista kokemuksista erinlaisia versioita -5D experience-
Työkaluja kokemuksien rakentamiseen on muutamia, tärkein on oma pää, se on siks tärkein koska se on aina mukana, henkisistä puolista sosiaalisuus on ehkä yks suurimmista kokemuksien kasvattajista koska sosiaalisuus pistää sut keskustelemaan ja keräämään pieniä tietoja kokemuksien aikana, jotka sitten rakentaa se kokonaiskuvan kokemukselle! Ja tärkein on Halu kerätä kokemuksia, ei se kotona kaiket illat istuminen mitään kokemusta ole, vaan reippaasti liikkeelle, kävelet vaikka veden äärelle, heität kiven veteen ja kysyt ohikulkijalta että kuinkakohan monta kiveä tonne lampeen mahtaa mahtua! Ja hihitellen kävelet kotiin.... Se on kokemus.
Oma tärkein työkaluni kokemuksien keräämiseen on kamera, koneeltani löytyy varmaan 50 000 - 100 000 kuvaa erinlaisista kokemuksista, jotkut tykkää kirjoittaa kokemuksista päiväkirjaa, jotkut tekee kokemuksista lauluja mutta valitettavan moni ei tee kokemuksille mitään, sit ne vaan jää unholaan!
Hyvä lukija, tai paha lukija... muista kerätä kokemuksia ja muista jalostaa kokemuksia... ei siitä ole hyötyä jos on sata samanlaista kokemusta vaan tee niistä persoonallisia, väritä niitä riko niitä mutta tee ne niin että sydän on mukana!
np. Nothing
Kokemuksille voi nauraa.. kokemuksille voi itkeä... kokemuksista otetaan kuvia ja kokemuksien takia keräännytään muistelemaan... kokemusten kanssa tärkein asia muistaa on se että muistaa ne kokemukset.... ja siitä se kokemus syntyy... Ei se ole kokemus jos vetää pään täyteen ja heiluu baarin tanssilattialla kaataen ihmisten juomalaseja, Ellei seuraavana aamuna itse muista sitä! Kokemukset muistetaan.
Mun mielestä kokemukset on elämän suola.... sä voit vaikka sata vuotta opiskella ja tienata sikana rahaa, sä vaan raadat ja raadat että sä pääset siihen yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn asemaan, ja samalla sä olet unohtanut elää, kerätä kokemuksia, no jooh hyvä lukija älä nyt hermostu.. kyllähän opiskelukin voi olla kokemus ja blablablaa! Mutta sitten sä pääset siihen hyväpalkkaseen duuniin jota sä tajuut tekeväs koska oot fiksu,kymmenen vuoden päästä istut kotona kuuntelemassa Mamban Valokuvabiisiä ja mietit että missä ihmeessä sun kokemukset on kymmeneltä vuodelta!
Kaverit ja ystävät kulkevat myös kokemusten kanssa käsikynkkää, on hieno muistella frendien kans kokemuksia, vaihtaa kokemuksia, siinä tulee kokemuksillekkin uusia ulottuvuuksia kun kuulee samoista kokemuksista erinlaisia versioita -5D experience-
Työkaluja kokemuksien rakentamiseen on muutamia, tärkein on oma pää, se on siks tärkein koska se on aina mukana, henkisistä puolista sosiaalisuus on ehkä yks suurimmista kokemuksien kasvattajista koska sosiaalisuus pistää sut keskustelemaan ja keräämään pieniä tietoja kokemuksien aikana, jotka sitten rakentaa se kokonaiskuvan kokemukselle! Ja tärkein on Halu kerätä kokemuksia, ei se kotona kaiket illat istuminen mitään kokemusta ole, vaan reippaasti liikkeelle, kävelet vaikka veden äärelle, heität kiven veteen ja kysyt ohikulkijalta että kuinkakohan monta kiveä tonne lampeen mahtaa mahtua! Ja hihitellen kävelet kotiin.... Se on kokemus.
Oma tärkein työkaluni kokemuksien keräämiseen on kamera, koneeltani löytyy varmaan 50 000 - 100 000 kuvaa erinlaisista kokemuksista, jotkut tykkää kirjoittaa kokemuksista päiväkirjaa, jotkut tekee kokemuksista lauluja mutta valitettavan moni ei tee kokemuksille mitään, sit ne vaan jää unholaan!
Hyvä lukija, tai paha lukija... muista kerätä kokemuksia ja muista jalostaa kokemuksia... ei siitä ole hyötyä jos on sata samanlaista kokemusta vaan tee niistä persoonallisia, väritä niitä riko niitä mutta tee ne niin että sydän on mukana!
np. Nothing
lauantai 23. tammikuuta 2010
Itsekkyys.
Eilen paikallisessa seurustelubaarissa ystäväni kanssa oli keskustelua itsekkyydestä (ja ei, tämä ei ollut mitään hiprakassa mietittyä hölynpölyä) mietin sitä kuinka vihaan itsekkyyttä esim parisuhteessa jossa esiintyy jo melkein sairaalloista mustasukkaisuutta, koska siitähän se on kiinni että se henkilö on vaan helkkarin itsekäs ja ajattelee omaa persettään ja sen yksinäisyyttä jos toinen henkilö on kolmannen osanpuolen kanssa! Itsekkyyttähän on tietenkin monenlaista niinkun on kaikkia henkisiä tiloja, ja kaikessahan on vaan kyse itsekurista millä sitä itsekkyyttä hallitaan.
"Hyvää" itsekkyyttä on esimerkiksi itsevarmuus joka auttaa esimerkiksi työhaastattelussa paljon! Ole suoraselkäinen ja puhu selkeästi ja tärkein on se että uskot itse mitä sanot, mutta sitten kun itsevarmuus menee yli niin se jälkeen sitä nostetaankin itseään jo toisten yläpuolelle ja tämä on "pahaa" itsekkyyttä, tämän jälkeen henkilö on siinä pisteessä että se on pakko henkisesti tai fyysisesti pitää muut alapuolellaan jotta sen oma itsevarmuus pysyy kasassa! Otetaan kaikki aseet käyttöön ja kävellään nokkapystyssä kaupungilla ja huudetaan "etsä v**u tiedä kuka mä oon"! Tämä tila aiheuttaa parisuhteessakin suurimmat ongelmat kun toinen osapuoli on toista "suurempi" ja kuvittelee omistavansa tän toisen, ei nähdä enään toista siinä rinnalla tasavertaisena vaan objektina joka auttaa sua pääsemään tavotteisiin hinnalla millä hyvänsä! ja siitä objektista ei niin vaan päästetä irti!
Jos tätä soppaa nyt sekoitetaan vielä vähän lisää, niin rupesin miettimään että enkö sitten ole itsekkin helvetin itsekäs kun en päästä ketään lähelleni enkä anna muiden vaikuttaa mielipiteisiini, Monimutkaista tässä on se että kaikissa asioissa ajattelen ennenmuuta muita kuin itseäni, mutta sitten taas olen erittäin tarkka siitä miten muut vaikuttavat omiin mielipiteisiini ja olen tasan oman linjan kulkija, Eli ajattelen helvetisti itseäni samalla kun muut asetan etusijalle itsestäni!
Tästäkin monella ystävälläni voisi olla erinlaisia mielipiteitä, mutta sen takia ne onkin ystäviä kun niillä on erinlaisia mielipiteitä!
np. AlBorosie - Kingston Town
"Hyvää" itsekkyyttä on esimerkiksi itsevarmuus joka auttaa esimerkiksi työhaastattelussa paljon! Ole suoraselkäinen ja puhu selkeästi ja tärkein on se että uskot itse mitä sanot, mutta sitten kun itsevarmuus menee yli niin se jälkeen sitä nostetaankin itseään jo toisten yläpuolelle ja tämä on "pahaa" itsekkyyttä, tämän jälkeen henkilö on siinä pisteessä että se on pakko henkisesti tai fyysisesti pitää muut alapuolellaan jotta sen oma itsevarmuus pysyy kasassa! Otetaan kaikki aseet käyttöön ja kävellään nokkapystyssä kaupungilla ja huudetaan "etsä v**u tiedä kuka mä oon"! Tämä tila aiheuttaa parisuhteessakin suurimmat ongelmat kun toinen osapuoli on toista "suurempi" ja kuvittelee omistavansa tän toisen, ei nähdä enään toista siinä rinnalla tasavertaisena vaan objektina joka auttaa sua pääsemään tavotteisiin hinnalla millä hyvänsä! ja siitä objektista ei niin vaan päästetä irti!
Jos tätä soppaa nyt sekoitetaan vielä vähän lisää, niin rupesin miettimään että enkö sitten ole itsekkin helvetin itsekäs kun en päästä ketään lähelleni enkä anna muiden vaikuttaa mielipiteisiini, Monimutkaista tässä on se että kaikissa asioissa ajattelen ennenmuuta muita kuin itseäni, mutta sitten taas olen erittäin tarkka siitä miten muut vaikuttavat omiin mielipiteisiini ja olen tasan oman linjan kulkija, Eli ajattelen helvetisti itseäni samalla kun muut asetan etusijalle itsestäni!
Tästäkin monella ystävälläni voisi olla erinlaisia mielipiteitä, mutta sen takia ne onkin ystäviä kun niillä on erinlaisia mielipiteitä!
np. AlBorosie - Kingston Town
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)